Maata pitkin maailman ääriin
Mustan Lexuksen tummennettu ikkuna valui suristen alaspäin paljastaen ensin aurinkolasit, sitten miehen niitten takana. Ja toisen. Tämän kaltainen tilanne ei yleensä tiedä hyvää. Ei ainakaan opaskirjoissa, jotka varoittelevat liftaamisesta kaikkialla …
Lue lisää
Saavuin Tainanin juna-asemalle lonkat umpisolmussa, vatsalihakset krampissa ja hartioitani puristi repun sijasta huuhkajan kynnet. Puolitoista tuntia skootterin takalaudalla ja turisti muuttuu potilaaksi. En silti halua valittaa – kuski otti mukaansa …
Lue lisää
Olin tullut Taiwaniin siinä uskossa, että manner-Kiina olisi tasapäistänyt paitsi politiikan myös talouden perusteet isännän elkein niin alhaiselle tasolle, että reppureissarillakin olisi varaa pröystäilyyn. Kuten matkailijan ennakkoluulot aina, osoittautui tämäkin …
Lue lisää
Tämä on kolmeosaisen harharetkisarjan viimeinen osa. Lue edelliset tästä ja tästä. Suljin selaimen, panin kannen kiinni ja työnsin tietokoneen reppuun. Kello lähenteli yhtätoista aamulla, eli oli uloskirjautumisen aika. Olin päättänyt …
Lue lisää
Tämä on toinen osa kolmeosaisesta harharetkisarjasta. Lue tästä ensimmäinen osa. Yleensä nautin väärässä olemisesta, mutta kipatessani ilmaiseksi saamiani Taiwan Beer -tölkkejä hostellin baaritiskillä en vielä ollut niellyt ylpeyttäni. En tietenkään …
Lue lisää
Sain Taiwanissa opetuksen opaskirjojen suositusten noudattamisesta. Tämä on ensimmäinen osa yhteensä kolmesta harharetkisarjan tekstistä. Yleensä jo alakerran hissiaulasta voi päätellä, kannattaako lipputiskille edes yrittää, mutta nyt on toisin. Taipei 101 …
Lue lisää
Kaupungilla tuoksui meren ja teollisuuden yhteistyö. Kadut olivat rähjäisiä ja kaltevia. Reikä seinässä -tyylin syöttölät ja lommoiset peltipöydät muodostivat ravintoloiden ketjuja kapeille kujille. Skootterit ampuivat metrin päästä selkäni takaa istuessani …
Lue lisää